Malbec

Malbec on viinin valmistuksessa käytetty rypälelajike. Se on Bordeaux’n seudun vanhoja lajikkeita, ja se on vahvasti juurtunut myös uuteen maailmaan, erityisesti Argentiinaan.^[1]

Malbecin kotiseutuna pidetään Ranskan Cahors’ia, jossa se on yleisin viljelty punainen rypälelajike. Cahors’issa sen osuuden tulee olla vähintään 70 % rypäleistä, jotta viini saisi Appellation d’origine contrôlée -alkuperämerkinnän. Tosin Malbec-nimen perusteella rypäle liitetään Unkariin, josta se olisi saapunut Ranskaan maahan muuttaneen talonpojan myötä.

Malbec on tunnettu historiansa aikana ja tunnetaan edelleen sadoilla eri nimillä. Bordeaux'ssa se tunnetaan Pressac- tai Côt-nimisenä, Alsace’ssa Auxerrois’ina ja Argentiinassa Ferinä.

Useimmiten Malbecista tehdään sekoitus toisten punaisten rypäleiden, kuten Cabernet Sauvignonin, Merlot’in tai Cabernet Francin kanssa. Argentiinassa, jonne professori Pouet toi köynnöksen vuonna 1868, siitä tuotetaan myös ns. lajikeviiniä, eli ainoastaan Malbeciä sisältävää viiniä.

Malbecia viljellään lähes kaikilla maailman viinialueilla. Se tuottaa ohutkuorisia isoja rypäleitä ja kaipaa paljon valoa ja lämpöä kypsyäkseen. Se viihtyy erinomaisesti hyvin kastellussa ja vettä läpäisevässä maaperässä.^[1] Malbec on herkkä homeelle, varsinkin liian kosteissa oloissa, sekä erittäin hallanarka. Vuonna 1956 oli Ranskassa erityisen kylmää, ja lähes kolme neljännestä Malbec-köynnöksistä paleltui. Tämän jälkeen monin paikoin Malbec korvattiin toisilla lajikkeilla.

Malbec tuottaa täyteläistä vahvan sinipunaisen väristä viiniä. Sen tuoksussa voi havaita mustaherukkaa, minttua, kirsikkaa, luumua, kahvia, suklaata ja nahkaa. Tuoksussa on samankaltaisuutta Cabernet Sauvignonin kanssa.^[1] Viini sopii hyvin kypsytettäväksi tammitynnyreissä, jolloin se saa vaniljaisia aromeita.

1. ↑ ^{a b c} Karmavuo, Risto & Lihtonen, Juha: Viinin ystävän kirja, s. 24–25. Pieksämäki: Teos, 2005. ISBN 951-851-056-3