Somaliassa klaanit ovat perinteinen ja tärkein sosiaalinen ryhmä osana kulttuuria ja politiikkaa. Klaanius periytyy isän mukaan; lapsi kuuluu samaan klaaniin kuin isänsä. Lapset saavat oman nimensä lisäksi isänsä ja isoisänsä nimen. Tapana on ollut opetella kaikkien esi-isiensä nimet jopa 30 sukupolvea taaksepäin. Tästä lapset ovat samalla oppineet klaaninsa, johon he kuuluvat. Naimisiin mennessään naiset pitävät oman nimensä ja isänsä klaanin nimen. Hautajaisissa vainajaa kuitenkin kutsutaan äitinsä nimen mukaan, jotta ei tulisi erehdystä, sillä perinteisen uskomuksen mukaan vain äidistä voidaan olla varmoja. Klaanit jakautuvat tyypillisesti alaklaaneihin, jotka voivat edelleen jakautua usean tason allekkaisiin alaklaaneihin. Perinteisesti avioliitot ovat yhdistäneet klaaneja, sillä ne on solmittu eri klaanien välillä. Käytäntö on kuitenkin muuttunut 1990-luvun sisällissodan myötä, ja nykyään on yleisempää avioitua saman kuin eri klaanin jäsenen kanssa.[1]
Klaanit ovat somalipaimentolaisten perinteinen poliittinen järjestelmä. Sen pohjalta on sodittu, sovittu ja soviteltu taloudellisista eturistiriidoista. Klaanijärjestelmän pohjalta ovat eri eturyhmät liittyneet yhteen tai eronneet. Klaanit eivät ole puhtaasti sukuun perustuva järjestelmä, vaan pienemmät klaanit ovat voineet liittyä suurempiin ilman sukulaisuutta. Klaanien sukupuu ei siten välttämättä kerro geneettisestä sukulaisuudesta. Paimentolaisklaanien asuinalueet eivät ole tiettyyn alueeseen tai paikkaan sidottuja. Perimätieto, jonka mukaan osa somaliklaaneista olisi peräisin Arabian niemimaalta, on helppo osoittaa vääräksi – arabialaiset nimet ovat tulleet käyttöön vasta 1500-luvulla. Somalian itsenäistyessä 1960-luvulla Somali Youth League päätti luopua klaanijärjestelmästä ja siirtyä puoluejärjestelmään, sillä klaanijärjestelmää pidettiin syynä Somalian hajanaisuuteen. Siad Barren diktatuurin aikana klaanit kiellettiin, mutta käytännössä Barre itse käytti hyväksi klaanien välisiä ristiriitoja hallitessaan maata. Barren kukistuttua klaanijärjestelmästä on tullut jälleen avoin poliittisen vallankäytön väline.[2]
- ↑ Laitin, David D. & Samatar, Said S. (1987). Somalia: Nation in Search of a State, Colorado: Westview Press. ISBN 0-86531-555-8
- ↑ Abdalla Omar Mansur (1995) The Nature of Somali Clan system. Teoksessa The Invention of Somalia. The Red Sea Press. Lawrenceville, NJ. U.S.A.