Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa koskee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon erottamista valtiosta. Suomen luterilaista ja ortodoksista kirkkoa on kutsuttu valtionkirkoiksi, itseään kirkot sen sijaan kutsuvat kansankirkoiksi[1][2]. Arvostelijoiden mukaan kirkon ja valtion suhdetta voidaan luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita[3].
Mikään Suomen merkittävistä poliittisista puolueista ei nykyään aktiivisesti aja kirkon ja valtion täydellistä erottamista toisistaan.[4]
- ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät. Viitattu 29.6.2009.
- ↑ Scheinin, Martin: Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta (PDF) Teologinen aikakauskirja. 2002. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 30.6.2009.
- ↑ Sakaranaho, Tuula: Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa – vähemmistöjen näkökulma (PDF) (Pro gradu -työ) 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos. Viitattu 3.7.2009.[vanhentunut linkki] Viittaus teokseen Heikkilä, Markku (toim.): Uskonto ja nykyaika: Yksilö ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros, s. 128–156. (Sitra 217) Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-162-6.
- ↑ Valtiokirkko purettu kansankirkoksi Evl.fi. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 3.7.2009.