Valoelin

Valoelin on rauhanen, joka on joillakin, etenkin meressä elävillä, eläimillä. Madoilla, äyriäisillä ja nilviäisillä valoa syntyy rauhaseritteen joutuessa kosketuksiin veden hapen kanssa. Joillakin kehittyneemmillä eläimillä on valoa säteileviä fotogeenisiä soluja, ja niillä on lisäksi heijastin, valon kohdistava linssi ja joskus jopa värisuodatin. Syvänmeren kalmarit voivat peittää elimen varjostimella. Toisinaan valoa synnyttävät symbioottiset bakteerit, jotka käyttävät valoelimen eritettä ravinnoksi. Tällaiset elimet valaisevat jatkuvasti. Niitä on esimerkiksi mustekaloilla ja luukaloilla.^[1]

Joillakin kalalajeilla, kuten kroteilla, elimen tarkoitus on houkutella saaliit lähelle, ettei kalan tarvitse itse metsästää saalistaan. Syvänmerenkalat käyttävät yleisesti valoelimiä täkyinä. Syvänmerenkrottien houkutuselintä nimitetään escaksi. Täky on syvänmerenkroteille elintärkeä, joten kalan täytyy nopeasti syödä saalis, ennen kuin saalis ehtii syödä houkutuselimen.^[lähde? ]

1. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 109, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4