Uutinen

Uutinen on tieto jostain tuoreesta tapahtumasta, joka on kansakunnalle tai yhteisölle tärkeä sekä kiinnostaa merkittävää osaa yleisöstä. Uutinen esitetään totuudenmukaisena kuvauksena tai lausuntona, joka kertoo uutta eli toistaiseksi julkaisematonta tietoa todellisesta yhteiskunnallisesta maailmasta.^[1] Uutisen oletetaan vastaavan mitä-, missä-, milloin-, miksi-, miten- ja kuka-kysymyksiin.^[2]

Uutisia tuottavaan mediaan kuuluvat uutistoimistot, sanomalehdet, uutisaikakauslehdet, radio, televisio ja internet. Kukin näistä medioista julkaisee uutisia omanlaisessaan muodossa, joka riippuu niiden käyttämästä levitysteknologiasta.^[1]

Eri mediat ja yksittäiset journalistit päättävät omin kriteereinsä uutiskynnyksestä eli siitä, milloin juttu on syytä julkaista. Joskus uutiskynnys riippuu käytetystä julkaisumuodosta, median ihanteista, tai vaarasta joutua jutusta käräjille. Eri mediatyypit, kuten laatulehdistö, keltainen lehdistö, ja televisiouutiset julkaisevat hyvin erityyppisiä uutisia. Totalitaristisissa yhteiskunnissa, kuten Neuvostoliitossa, uutiset tarjoilevat hallituksen linjan ohjenuoraksi oikeanlaiseen käyttäytymiseen, ja välttävät sensationalismia.^[1]

Uutisen rakenne muistuttaa usein kärjellään seisovaa kolmiota, josta tuli muodon standardi 1890-luvulta alkaen. Tässä muodossa uutisen tärkeimmät faktat ja osapuolet kuvataan lyhyesti otsikossa ja ennen kaikkea ingressissä, ja uutista syvennetään sen jälkeen. Nykyaikana uutisjutuissa hyödynnetään paljon myös tietolaatikoita ja grafiikkaa. Objektiivisuus pyritään saamaan käyttämällä uutisessa useita lähteitä.^[1]

Ensimmäiset viikottaiset sanomalehdet alkoivat ilmestyä 1600-luvun alussa Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sitä ennen ihmiset olivat kuulleet uutisia toisiltaan sekä kaupunkiensa ja kyliensä kaduilla ja aukioilla tai majataloissa ja postitoimistoissa. Sensaatiouutisia julkaistiin pitkään lehtolehtisisten muodossa. Sanomalehdet julkaisivat aluksi enimmäkseen ulkomaanuutisia, sillä kotimaanuutiset joutuivat sensuurin tai sen uhan uhriksi. Ajan myötä sensuuri hellitti, ja lehtien uutistarjonta painottui kotimaan uutisiin. Journalismista tuli oma ammattinsa 1800-luvulla.^[1]

1. ↑ ^{a b c d e} Høyer, Svennik (toim. Wright, James D.): ”News: General”, International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences, Volume 16, s. 819–823. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-08-097086-8
2. ↑ UUTINEN (lehtiuutinen) Kielikompassi. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.6.2017.