Ujesti

Ujesti eli kihlakunta^[1] (ven. уе́зд, ujezd, suomeksi on käytetty myös nimitystä piirikunta) oli paikallishallinnon yksikkö Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka^[2].

Käsite ujezd esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien volostien muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan käskynhaltija (ven. namestnik). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti voivodi.^[3] Katariina II:n hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli kuvernementtiin kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli ispravnikka, paikallinen aatelismarsalkka sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös semstvon edustajainkokous ja hallinto.^[4]

Neuvostoliiton alkuvuosina kihlakuntien hallintoeliminä toimivat neuvostojen edustajainkokous ja toimeenpaneva komitea puhemiehistöineen. Kihlakunnat lakkautettiin piirijärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna 1929.^[5] Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloissa niistä luovuttiin vuosina 1949–1950^[2].

1. ↑ M. Kuusinen, V. Ollikainen: Venäläis-suomalainen sanakirja, s. 894. Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö, 1984. ISBN 951-0-00150-3
2. ↑ ^{a b} Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 481. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
3. ↑ Slavjanskaja entsiklopedija, tom 2, s. 551. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7
4. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Ujezd. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
5. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 55, s. 603. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija – OGIZ, 1947.