Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Татарская Автономная Советская Социалистическая Республика Татарстан Автономияле Совет Социалистик Республикасы ﺎﺗﺎﺭﺳﺗﺎن ﺋﺎۋﺗِوُﻧِوُﻣﻳﻪﻟئ ﺳِوُۋﺌﺖ ﺳِوُﺗﺳﻳﺎﻟﻳﺳﺗﻳﻙ ﺭﺌﺳﭘِوﺒﻟﻳﻜﺎﺳئِ
27. toukokuuta 1920–1991
lippu vuodelta 1954 vaakuna
Kartta vuodelta 1928.
Valtiomuoto	autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (1920–1990) sosialistinen neuvostotasavalta (1990–1991)
osa	Neuvostoliittoa
Pääkaupunki	Kazan
	55°47′ N 49°10′ E
Pinta-ala
– yhteensä	67 836 km² km²
Väkiluku	3, 641 742 (1989)
Historia
– Perustaminen	27. toukokuuta 1920
– Suvereenisuusjulistus	30. elokuuta 1990
Viralliset kielet	tataari ja venäjä
Valuutta	Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR)
Aikavyöhyke	+3
– kesäaika	+4
Tunnuslause	Барлык илләрнең пролетарийлары, берләшегез! Barlıq illərneñ proletariları, berləşegez! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!)
Edeltäjät	Idel-Ural (1918–1918) Kazanin kaanikunta (1438–1552)
Seuraaja	Tatarstanin tasavalta
Infobox OK

Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteenä Tataarien ASNT (ven. Тата́рская Автоно́мная Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Tatarskaja Avtonomnaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, tat. Татарстан Автономияле Совет Социалистик Республикасы, Tatarstan Avtonomiyəle Sovyet Sotsialistik Respublikası, ﺗﺎﺗﺎﺭﺳﺗﺎن ﺋﺎۋﺗِوُﻧِوُﻣﻳﻪﻟئ ﺳِوُۋﺌﺖ ﺳِوُﺗﺳﻳﺎﻟﻳﺳﺗﻳﻙ ﺭﺌﺳﭘِوﺒﻟﻳﻜﺎﺳئِ) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Tatarstanin alueen.

Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 27. toukokuuta 1920 osista Kazanin, Ufan, Samaran, Vjatkan ja Simbirskin kuvermentteja. Sen suurimmat väestöt koosti tataarit ja venäläiset.

Tataarien ASNT oli Kazanin kaanikunnan jälkeen ensimmäinen tataarilainen valtiomuodostuma. Filologi-toimittaja Azat Ahunovin mukaan suurin osa tataareista oli alkuun bolševikkien puolella heidän luvatessa toteuttaa tämän.^[1] Stalinin aikakaudella he kokivat lopulta uskonnollista sortoa ja eri kulttuurillisia haasteita. Tästä huolimatta Neuvostovuosien katsotaan olevan tataarikulttuurin omanlainen renessanssin aikakausi.

Neuvostoliiton hajottua Tatarstan pyrki itsenäiseksi valtioksi, mutta siitä tuli osa Venäjän federaatiota.^[2]

1. ↑ Азат Ахунов: «Мы хорошо знаем наших русских соседей» openuni.io. Viitattu 26.10.2023.
2. ↑ ДЕКЛАРАЦИЯ: о вхождении Республики Татарстан в Содружество независимых государств web.archive.org. Viitattu 26.10.2023.