Stadion (pituusmitta)

Stadion (m.kreik. στάδιον, lat. stadium)^[1][2] eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä. Attikalainen (ateenalainen) stadion oli noin 177,42 metriä.^[3][4]

Stadionin pituus vaihteli eri paikoissa ja eri aikoina, sillä jalan pituus vaihteli eri mittajärjestelmissä, ja näin stadion saattoi olla mitaltaan noin 150–300 metriä. Attikalaisen stadionin pituus 177,42 metriä perustuu vanhan attikalaisen jalan ja samalla roomalaisen jalan pituuteen 29,57 senttimetriä.^[3][5] Joskus jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 metriä ja vastaavasti stadionin pituudeksi 177,6 metriä.^[6] Uusi attikalainen jalka oli 30,82^[7] (tai 30,83) metriä, jolloin stadionin pituudeksi saadaan 184,92^[7] (184,96) metriä – tämä vastaa Ateenan Panateenalaisen stadionin juoksuradan pituutta.^[8][9]

Stadionista tuli kreikkalainen standardiyksikkö erityisesti olympialaisena stadionina, joka oli 192,27 metriä, mikä oli Olympian stadionin juoksuradan pituus. Siitä saadaan jalan pituudeksi 32,05 metriä. Koska sekä vanha attikalainen että vanha olympialainen jalka olivat selvästi lyhyempiä, on helppo ymmärtää myytti, jonka mukaan Olympian stadionin pituuden määrittämisessä olisi käytetty Herakleen suurempaa jalkaa.^[4][6] Stadioninmitan todellista alkuperää ei tunneta. Erään ehdotuksen mukaan se olisi alun perin ollut kyntövaon pituus.^[4]

Myös roomalaiset omaksuivat stadionin käytön. He määrittelivät sen pituudeksi 625 roomalaista jalkaa eli ¹⁄₈ roomalaista mailia eli noin 185 metriä^[6][4][10] (184,94 metriä).^[2] Tämä vastasi käytännössä 600 uutta attikalaista jalkaa.^[4][7] Matemaattisessa maantieteessä laskettiin, että yksi aste maapallon pinnalla vastasi 600 stadionia,^[4] mikä on hyvin lähellä oikeaa mittaa, noin 111 kilometriä.

Olympian kisoissa ja muissa panhelleenisissä kisoissa käytiin kilpailuja muun muassa yhden stadionin juoksussa (stadion) ja kahden stadionin juoksussa (diaulos). Stadionmitasta saivat nimensä myös juoksukilpailuissa käytetyt stadionit, sillä niiden juoksuradat tehtiin stadioninmitan pituisiksi.^[6]

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: στάδιον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Lewis, Charlton T. & Short, Charles: stădĭum A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} Pausanias's Description of Greece, s. 13. (Pausanias's Description of Greece 6 Volume Set, nide 2. Toimittanut ja kääntänyt James George Frazer) Cambridge University Press, 2012. ISBN 9781108047241 Teoksen verkkoversio.
4. ↑ ^{a b c d e f} Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Stadium”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
5. ↑ Ancient Greece: units of length Sizes. Viitattu 14.2.2022.
6. ↑ ^{a b c d} Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot, Stadion”, Antiikin käsikirja, s. 346–347, 540. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
7. ↑ ^{a b c} Faghfoury, Mostafa: Ancient Iranian Numismatics: In Memory of David Sellwood, s. 25. (Ancient Iran Series) Brill, 2021. ISBN 9789004460720 Teoksen verkkoversio.
8. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 250–251. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
9. ↑ Golden, Mark: Sport in the Ancient World from A to Z, s. 158. (The Ancient World from A to Z) Routledge, 2004. ISBN 9781134535965 Teoksen verkkoversio.
10. ↑ Strabon: Geografika VII s. 497; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.23.21.