Sosiologia

Sosiologia

Teoria

Diskurssianalyysi · Positivismi
Konfliktiteoria · Kriittinen teoria
Rakenteellinen funktionalismi
Sosiaalinen konstruktionismi

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiologian alueita

Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö · Armeija
Kaupunki

Keskeisiä käsitteitä

Habitus · Identiteetti · Normi
Jälkimoderni · Myöhäismoderni
Notkea moderni
Sosiaalinen pääoma · Valta

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sosiologia pyrkii ymmärtämään yhteiskuntaa yleisellä tasolla sekä tarkastelemaan sitä monista eri erityisaloista ja näkökulmista käsin. Tarkastelun kohteita voivat olla esimerkiksi globalisaatio, kaupunkielämä, kulutus, sukupuoli, seksuaalisuus, eriarvoisuus, työ, ikääntyminen, talous, kansalaisyhteiskunta, ympäristö sekä ihmisten arvot ja puhetavat. Sosiologialla on usein yhteiskuntakriittistä merkitystä, koska se tuottaa uusia todellisuuden hahmotus- ja jäsentämistapoja.^[1][2][3]

Sosiologiaa sanotaan refleksiiviseksi tieteeksi. Refleksiivisyys tarkoittaa sitä, että sosiologien on myös pohdittava tutkimustensa yhteiskunnallisia seurauksia sekä omaa rooliaan tulkintojen tekijöinä. Osa sosiologian refleksiivisyyspohdintaa on keskustelu sosiologian tiedeluonteesta, esimerkiksi Michael Burawoyn erottelusta professionaaliseen sosiologiaan, yhteiskuntaa palvelevaan sosiologiaan (engl. policy sociology), kriittiseen sosiologiaan ja julkiseen sosiologiaan.

1. ↑ Sosiologian peruskurssi: Johdanto. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
2. ↑ Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 9.3.2022.
3. ↑ Sosiologia Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.3.2022.^{[vanhentunut linkki]}