Raja-Jooseppi (ylikulkupaikka)

Raja-Joosepin kansainvälinen rajanylityspaikka
Sijainti	68.4758°N, 028.4726°E Raja-Joosepin raja-as.
Sijainti Suomessa	Rajajoosepintie 4580, 99800 Ivalo [1]
Venäjän vastaraja-asema	Lotta,[2] Ylä-Tuuloman kaupunkikunta, Kuolan piiri, Murmanskin alue
Suomen tulli	Suomen tulli
Suomen rajavartiosto	Lapin rajavartiosto[3]
Venäjän rajavartiosto	Venäjän FSB:n Murmanskin alueen rajahallinto
Venäjän tulli	tullipiste MAPP Lotta, Murmanskin (alueen) tulli, Luoteinen tullihallinto[2]
Raja-aseman taso	kansainvälinen rajanylityspaikka[4]
Infobox OK

Raja-Jooseppi (koltansaameksi Raajj-Jooʹsep, inarinsaameksi Räji-Joovsep ja pohjoissaameksi Rádje-Jovsset) eli Raja-Jooseppi–Lotta on Inarin kunnassa, aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajan pohjoispuolella Suomen Venäjän vastaisella rajalla sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka. Se on avoinna päivittäin kello 10–14.^[5] Ylityspaikalla on Suomen tullin toimipiste, Lapin rajavartioston ylläpitämä raja-asema ja rajavartioasema. Vuonna 2012 rajanylityspaikalla tehtiin 128 054 matkustajan henkilötarkastusta. Rajanylitysten määrä oli yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009.^[6]

Venäjän puoleinen rajanylityspaikka on nimeltään Lotta (usein tieliikenteen rajanylityspaikkaa kuvaavan lyhenteen kanssa muodossa ven. МАПП Лотта, MAPP Lotta). Ylityspaikalta on 231 kilometrin matka Murmanskiin.^[2]

Paikka on saanut nimensä Jooseppi Sallilasta, joka tunnettiin Raja-Jooseppina. Ylityspaikka kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen. Suomen tulli kirjoittaa nimen muodossa Raja-Jooseppi, mutta Venäjän ja Suomen rajanylityspaikkoja koskeva asetus vuodelta 1994 käyttää muotoa Rajajooseppi.

Raja-asema avattiin Suomessa 25. tammikuuta 1967. Kahtena ensimmäisenä vuotena rajanylitys sallittiin vain Suomen ja Neuvostoliiton kansalaisille. Muiden maiden kansalaisille raja avattiin 1.8.1969 ja kansainvälinen rajanylityspaikka siitä tuli 4. syyskuuta 1989.^[7] Ennen raja-aseman perustamista ylittivät suomalaiset rakentajat rajan rajavaltuutettujen myöntämillä rajanylitysluvilla 1960–1965, jolloin rakennettiin Neuvostoliiton puolelle tieyhteys Ylä-Tuulomaan ja Ylä-Tuuloman voimalaitos.

Nykyään Raja-Joosepista aloitetaan usein vaellukset, jotka suuntautuvat Urho Kekkosen kansallispuistoon ja etenkin Saariselän erämaaosan maastoon.

Valtioneuvosto päätti 22. marraskuuta 2023, että kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla keskitetään Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätöksen piti olla voimassa 23. joulukuuta 2023 asti.^[8]

Valtioneuvosto päätti kuitenkin 28. marraskuuta, että myös Raja-Jooseppi suljetaan ja turvapaikanhaku keskitetään lentoasemille ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Päätös tuli voimaan keskiviikon 29.11. ja torstain 30.11. välisenä yönä ja päättyi 13. joulukuuta 2023.^[9]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Raja yhteystiedot ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä LuoteinenTullitMurmanskaja ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Rajanylityspaikat ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Raja-as. aukiolo ei löytynyt
5. ↑ Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen aukioloajat talviaikaan siirryttäessä 29.10.2023 alkaen 26.10.2023. Rajavartiolaitos, raja.fi. Viitattu 26.11.2023.
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä toiminta2012 ei löytynyt
7. ↑ http://niinidigi.kopioniini.fi/Rajamme_vartijat_117/pubData/source/Rajamme_vartijat2017_web2.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
8. ↑ Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikat pysyvät suljettuina Rajavartiolaitos. 23.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
9. ↑ Itäraja | Hallitus sulki itärajan, vaikka sitä ei viime viikolla pidetty mahdollisena – Näin päätöstä perustellaan Helsingin Sanomat. 28.11.2023. Viitattu 28.11.2023.