Pus

Pus (m.kreik. πούς, pūs tai pous)^[1] eli kreikkalainen jalka oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, yksi jalka. Se vastasi 16 daktylosta, nykymitoissa yleensä noin 30 senttimetriä.^[2][3][4]

Jalan tarkka pituus vaihteli eri aikoina ja alueilla ollen noin 27 cm ja 36 cm välillä.^[5] Tärkeimmät olivat attikalainen (ateenalainen), aiginalainen ja olympialainen jalka.^[6] Vanha attikalainen jalka oli 29,57 cm,^[6][7] mikä näkyy muun muassa Parthenonin sadan jalan pituisen (hekatompedon) cellan pituudessa.^[6] Usein attikalaisen jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 cm.^[2] Myöhempi eli uusi attikalainen jalka oli 30,82 (30,83) cm,^[8] mikä näkyy Parthenonin stylobaatin leveydessä ja Panateenalaisen stadionin pituudessa 184,96 metriä, sillä stadionmitta oli 600 jalkaa.^{[3][6][9][10]} Aiginalainen jalka oli 33,3 cm, mikä sekin voidaan laskea temppelien mitoista.^[3][6] Olympialainen jalka oli 32,05 cm, mikä voidaan laskea Olympian stadionin pituudesta 192,27 metriä.^[6]

Kreikassa jalka toimi eri pituusmittojen lisäksi myös monien muiden mittayksiköiden pohjana. Neliöjalka oli pinta-alan perusyksikkö.^[11][12] Kuutiojalka muodosti tilavuusmitan, yhden keramionin. Siihen mahtuvan vesimäärän paino taas vastasi yhtä talenttia.^[11]

Myöhemmin roomalaisesta jalasta (pes) tuli noin ²⁴⁄₂₅ uudesta attikalaisesta jalasta eli noin 29,6 cm,^[13] mikä vastasi vanhaa attikalaista jalkaa. Roomalainen stadion (stadium) oli 600 uutta attikalaista jalkaa eli 625 roomalaista jalkaa, noin 185 metriä.^[13]

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πούς, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
3. ↑ ^{a b c} Gagarin, Michael & Fantham, Elaine (toim.): The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, Nide 1, s. 225. (Oxford digital reference shelf) Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195170726 Teoksen verkkoversio.
4. ↑ Ancient Greece: units of length Sizes. Viitattu 14.2.2022.
5. ↑ Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 368. (Oxford Quick Reference) OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014 Teoksen verkkoversio.
6. ↑ ^{a b c d e f} Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Mensura”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
7. ↑ Pous Sizes. Viitattu 14.2.2022.
8. ↑ Faghfoury, Mostafa: Ancient Iranian Numismatics: In Memory of David Sellwood, s. 25. (Ancient Iran Series) Brill, 2021. ISBN 9789004460720 Teoksen verkkoversio.
9. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 250–251. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
10. ↑ Golden, Mark: Sport in the Ancient World from A to Z, s. 157–158. (The Ancient World from A to Z) Routledge, 2004. ISBN 9781134535965 Teoksen verkkoversio.
11. ↑ ^{a b} Adams, Charles Darwin (toim.): Lysias: Selected Speeches, s. 357. (Oklahoma series in classical culture, nide 3) University of Oklahoma Press, 1989. ISBN 9780806113968 Teoksen verkkoversio.
12. ↑ Smith, William: A New Classical Dictionary of Greek and Roman Biography, Mythology, and Geography: Partly Based Upon the Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1024–1039. Harper & Brothers, 1851. Teoksen verkkoversio.
13. ↑ ^{a b} Boucher, Roland: The Ancient search for a Universal Standard of length slideshare.net. Viitattu 14.2.2021.