Positivismi

Sosiologia

Teoria

Diskurssianalyysi · Positivismi
Konfliktiteoria · Kriittinen teoria
Rakenteellinen funktionalismi
Sosiaalinen konstruktionismi

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiologian alueita

Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö · Armeija
Kaupunki

Keskeisiä käsitteitä

Habitus · Identiteetti · Normi
Jälkimoderni · Myöhäismoderni
Notkea moderni
Sosiaalinen pääoma · Valta

Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,^[1] jollaista voidaan synnyttää ainoastaan päätymällä positiiviseen lopputulokseen tieteellisten teorioiden pätevyydestä tiukkaa tieteellistä menetelmää hyödyntämällä. Tämän vuoksi positivismi pyrki rajoittumaan välittömiin havaintoihin, tehden mahdollisimman vähän käsitteellisiä oletuksia.

Positivismin perustajana pidetään Auguste Comtea, joka katsoi tieteellisen menetelmän korvaavan metafysiikan ajattelun historiassa, ja näki teorian ja havainnon välillä molemminpuolisen riippuvuuden. Sana positivismi tulee sanasta positiivinen, jota käytettiin luonnehtimaan selvästi havaittavaa tosiasiaa.^[2] Myöhemmin positivismin perinnettä on jatkanut ennen kaikkea looginen empirismi, josta sen kannattajat käyttivät alkuvaiheessa nimitystä looginen positivismi.

1. ↑ Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737. London: Harper-Collins, 1999. (englanniksi)
2. ↑ Turunen, Kari E.: Ihminen ja tiede. Tieteellisen toiminnan perusteita, s. 20. Jyväskylä: Gummerus, 1978. ISBN 951-20-1499-8