Pawneet | ||||
---|---|---|---|---|
Pawneiden lippu¹ |
||||
Väkiluku | Noin 2 300 (vuonna 2000)[1] | |||
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | englanti, pawnee | |||
Uskonnot | kristinusko ja intiaaniuskonnot | |||
Sukulaiskansat | arikarat | |||
Huomautukset
¹Susi pawneiden lipussa kuvaa heitä itseään. Seitsemän nuolenkärkeä kertoo niiden suurten sotien määrän, joissa he ovat olleet mukana. Rauhanpiippu ja tomahawk symboloivat sotaa ja rauhaa. Lipun sanoma lyhyesti: "Pawnee-intiaanit sodassa ja rauhassa, aina pelottomia ja aina lojaaleja Yhdysvalloille".[2]
|
Pawneet olivat ensimmäisiä tasankointiaaneja. He olivat muuttaneet nykyisten Kansasin ja Nebraskan osavaltioiden alueille joskus 1300-luvulla. Pawneet kuuluivat caddoan kieliryhmään, ja alun perin he olivat asuneet muiden samaa kieltä puhuvien heimojen tavoin Texasin itäisissä osissa.[3] Arvion mukaan pawneita lienee ollut vielä 1800-luvun alkupuolella noin 12 500 henkeä.[4] Itseään pawneet kutsuivat nimellä Chahiks-si-Chahiks, joka tarkoitti "miesten miehiä"[5] tai "ihmisten ihmisiä".[6]
Hevosten tulo mantereelle espanjalaisten mukana teki joistakin pawnee-heimoista tasankojen ratsastavia metsästäjiä. He eivät olleet yksinomaan riippuvaisia biisonilaumojen liikkumisesta, sillä pääelinkeinona oli maanviljely. Espanjalaiset kuuluivat vihollisiin, kun taas välit ranskalaisiin olivat hyvät. Myöhempinä aikoina myös Yhdysvallat solmi erinomaiset suhteet pawneihin.[7]