Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Myanmarin hallitus |
|||||||
Komentajat | |||||||
Min Aung Hlaing | |||||||
Tappiot | |||||||
Tuhansia hallitusta tukevia mielenosoittajia pidätetty ja ainakin 1019 on kuollut.[1] |
740 poliisia ja sotilaita yhteensä[2] |
Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 oli Myanmarin asevoimien Tatmadawin suorittama vallankaappaus, jossa valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja maan muut poliittiset johtajat pidätettiin, ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.[3][4]
Asevoimien komentaja Tatmadaw suoritti vallankaappauksen, koska komentaja Min Aung Hlaingin mukaan edellisen marraskuun vaaleissa tapahtui vaalivilppiä. Armeijan tukemat ehdokkaat olivat menestyneet vaaleissa huonosti ja menettivät jonkin verran paikkoja demokraattisille puolueille. Min Aung Hlaingin mukaan esimerkiksi äänestyslistoissa oli samoja nimiä kahteen kertaan.[3][4] Kansainvälisten järjestöjen lähettämien vaalitarkkailijoiden mukaan vaalien järjestelyissä oli kylläkin huomattavia puutteita, mutta laajamittaista vilppiä ei ilmennyt ja havaitut epäkohdatkin suosivat sekä armeijan että Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen ehdokkaita erityisesti etnisten vähemmistöjen kustannuksella.[5]
Vallankaappaaja Min Aung Hlaing julisti maahan vuoden mittaisen poikkeuslain.[3] Puhelin- ja internetyhteyksissä oli laajalti häiriöitä vallankaappauksen aikana.[3][4] Muun muassa Yhdysvallat ja syrjäytetty NLD-puolue tuomitsivat vallankaappauksen.[3] NLD-puolueen mukaan maa on luisumassa kohti diktatuuria. Yhdysvallat uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.[3] Kaappaus oli epäsuosittu kansan keskuudessa.[6] Se laukaisi helmikuussa viikkoja kestäneet mielenosoitukset ja lakot.[7] Armeija ja poliisi pyrkivät kovenevin ottein kukistamaan mielenosoitukset.[8] Turvallisuusviranomaiset ovat käyttäneet toistuvasti myös tappavaa väkivaltaa.[9] Turvallisuusjoukot olivat 27. elokuuta 2021 mennessä surmanneet ainakin 1019 mielenosoittajaa ja pidättäneet yli 2600.[10][11][12] Sotilashallitus pyrki estämään riippumattoman tiedonsaannin kotimaansa tapahtumista katkaisemalla internet-yhteydet, takavarikoimalla satelliittiantenneja ja pidättämällä toimittajia.[13] Myös etniset kapinalliset ovat osallistuneet ja seisovat mielenosoittajien rinnalla.[14]
<ref>
-elementti; viitettä yle
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä :1
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä :4
ei löytynyt