Koskenlaskijan morsian | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Erkki Karu |
Käsikirjoittaja | Erkki Karu |
Perustuu | Väinö Katajan romaaniin Koskenlaskijan morsian (1914) |
Tuottaja | Erkki Karu |
Säveltäjä | Uuno Aarto (musiikin sovitus) |
Kuvaaja |
Eino Kari Kurt Jäger Oscar Lindelöf Frans Ekebom |
Leikkaaja | Erkki Karu |
Lavastaja | Carl Fager |
Pääosat |
Konrad Tallroth Heidi Korhonen Jaakko Korhonen Einar Rinne |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
Ensi-ilta | 1. tammikuuta 1923 |
Kesto | 82 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Koskenlaskijan morsian on vuonna 1923 valmistunut suomalainen mykkäelokuva jonka on ohjannut, käsikirjoittanut ja tuottanut Erkki Karu. Elokuva perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin vuodelta 1914.
Koskenlaskijan morsian oli Karun ensimmäinen pitkä ohjaus.[1] Elokuvaa kuvattiin Suomi-Filmin Vironkadun studiolla Helsingissä, Iitin Tapolan kylässä ja Mankalan koskilla, johon 1950 avattiin Mankalan voimalaitos. Elokuva oli 1920-luvun suosituin kotimainen elokuva, ja sitä vietiin myös kymmenkuntaan maahan muun muassa Japaniin. Elokuvan ensi-ilta oli 1. tammikuuta 1923 Kino-Palatsissa Helsingissä.
Niin aikalais- kuin myöhemmätkin kriitikot ovat kehuneet elokuvaa. Tunnelma on luotu onnistuneesti ja toiminta kantaa[2]. Samoin Karun taito elokuvakertojana saa kiitosta, ja erityisesti mainitaan koskikohtausten jylhä luonnonvoima. Elokuva oli menestys, ja sitä myytiin kymmenkuntaan maahan.[1]
Elokuva kertoo rakkaudesta ja kuoleman uhan alta nousevasta sovinnonteosta.[1] Kartanon poika on hukkunut koskeen, ja syyllinen on naapuri, Paloniemen isäntä Heikki (Jaakko Korhonen). Heikin poika Juhani (Einar Rinne) haluaa rakentaa sovintoa ja toivoo saavansa puolisokseen hukkuneen sisaren Hannan (Heidi Korhonen (Blåfield), jonka tunteet kohdistuvat kuitenkin Koskenalustan Anttiin (Oiva Soini).[2]