Johanna Nichols (s. 1945 Iowa City, Iowa, Yhdysvallat)[1] on yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja Kalifornian yliopiston, Berkeley, slaavilaisen kielitieteen ja kirjallisuuden professori emerita.[2]
Nichols on tutkinut muun muassa slaavilaisia kieliä, pohjoisen Euraasian kielellistä esihistoriaa sekä kaukasialaisia kieliä, erityisesti tšetšeeniä ja inguušia. Hänen erityisalojaan ovat kielitypologia ja kielihistoria[3].
Vuosina 2017–2019 Nichols toimi vierailevana professorina Suomessa Helsingin yliopistossa ja oli yhtenä tutkijoista tutkimushankkeessa, joka käsiteli uralilaisten kielten varhaista leviämishistoriaa.[2][3][4][5]
- ↑ Johanna Nichols, Ph.D. 2012/2013. Wissenschaftskolleg zu Berlin. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Johanna Nichols 2022. Slavic Languages and Literatures, University of California, Berkeley. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b People HALS – Helsinki Diversity Linguistics Group. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Väestömullistus pakotti uralilaiset kielet levittäytymään 20.4.2022. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.4.2022.
- ↑ Riho Grünthal, Volker Heyd, Sampsa Holopainen, Juha A. Janhunen, Olesya Khanina, Matti Miestamo, Johanna Nichols, Janne Saarikivi, Kaius Sinnemäki: Drastic demographic events triggered the Uralic spread. Diachronica, 8.4.2022. John Benjamins. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)