Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Hopea
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Hopea | ||||
| Tunnus | Ag | ||||
| Järjestysluku | 47 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 11, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 10,49 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 3,25 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Kiiltävä valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | Esihistoria, tuntematon | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 107,8682[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 165 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 153 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 172 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d10 5s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I | ||||
| Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 234,93 K (961,78 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2 435 K (2 162 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 10,72 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 258 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 11,28 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 0,34 Pa 1 234 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 2680 m/s 295 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,93 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,235 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 63.01 × 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 429 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-22-4 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine. Hopean kemiallinen merkki on Ag (lat. argentum).[2] Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä jalometalli, joka on kultaa kovempaa mutta kuparia pehmeämpää. Hopealla on metalleista paras sähkön- ja lämmönjohtokyky.[3] Hopean CAS-numero on 7440-22-4.
Hopeaa käytetään valokuvauksessa, koruissa, kolikoissa, aterimissa, peileissä ja elektronisten laitteiden komponenteissa. Olympialaisissa ja useissa muissa urheilukilpailuissa hopeamitali on toinen palkinto. Hopea on myös yksi yleisimmistä korumetalleista. Hopeaa saa käyttää EU:ssa ilman enimmäismäärärajoituksia makeisten kuorrutuksissa, suklaan koristelussa ja likööreissä[4] E174-nimisenä väriaineena[5].
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Timo Paukku: Hopeaisten jokien maa, Argentiina Helsingin Sanomat 5.9.2006 (alkuainesarjan artikkeli hopeasta). Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ Haavisto et al. 1992, s. 9
- ↑ E174 Ruokavirasto. Arkistoitu 9.4.2022. Viitattu 9.4.2021.
- ↑ Kolloidalt silver Livsmedelsverket. Viitattu 19.11.2017. (ruotsiksi)
Previous Page Next Page
