Himmeli

Himmeli on tavallisesti oljista tehty katosta riippuva koriste-esine.^[1] Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas). Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi. Perinteinen himmeli tehdään viljakasvin hyvin valikoiduista oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Moderni himmeli voidaan tehdä myös esimerkiksi pilleistä ja siimasta.

Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä ja ne ripustetaan ylimmästä pisteestään ohuen ompelulangan varaan kattoon. Himmeli pyörii lievässä ilmavirtauksessa. Nykyisin himmeliä pidetään esillä yleensä joulun aikaan, mutta ennen sitä pidettiin hyvän sadon takaavana onnenkaluna. Lisäksi ennen uskottiin koon voimaan: sato oli sitä parempi mitä suurempi himmeli oli.^[2]

Himmelit ovat tunnettuja Suomen lisäksi Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa, mutta ne levisivät Suomeen Ruotsista. Himmeleitä on käytetty koristeina Suomessa erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle.^[3]

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
2. ↑ Oskari Kiiski: Himmeli - Historiaa vastaranta.net. 2003. Arkistoitu 5.2.2016. Viitattu 16.4.2015.
3. ↑ Kuukauden esine: Himmeli 12/2005. Suomen maatalousmuseo Sarka. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.4.2015.