Laivakronometri

Laivakronometri on erikoisvalmisteinen, hyvin tarkkakäyntinen kello, jota käytetään laivoissa astro­nomiseen navigointiin pituusasteen määrittämiseksi merellä. Kun sellainen 1700-luvulla saatiin kehitetyksi, se oli suuri tekninen saavutus, sillä pitkillä meri­matkoilla ajan tarkka mittaus oli navigoinnin vuoksi välttämätöntä. Ensimmäinen todellinen krono­metri oli yhden keksijän, John Harrisonin elämäntyö, jota hän kehitteli 31 vuotta tehden kokeita. Kun hän lopulta sai sen käyttö­kelpoiseksi ja hyväksytyksi, se mullisti merenkulun ja vauhditti osaltaan tutkimus­matkoja sekä myös siirto­maiden valloituksia.

Nimitys kronometri on muodostettu kreikan kielen aikaa tarkoittavasta sanasta khronos (χρονος) sekä mittaamista tarkoittavasta sanasta metros (μέτρος).^[1] Tiettävästi ensimmäisenä sitä käytti saksalainen professori Matthias Wassmut vuonna 1684 eräässä teoreettisessa tutkielmassaan. Nykyään kronometrilla tarkoitetaan testattua ja sertifioitua kelloa, joka täyttää säädetyt tarkkuus­vaatimukset. Sveitsissä voimassa olevien säädösten mukaan sana chronometer saa olla merkittynä Sveitsin virallisen kronometrien testaus­instituutin (COCS) sertifioimiin kelloihin.

1. ↑ Annukka Aikio: ”Kronometri”, Uusi sivistyssanakirja, s. 357. Otava, 1975. ISBN 951-1-00944-3