Goibhniu

Goibhniu tai Goibniu oli Irlannin kelttiläisessä mytologiassa yksi kolmesta käsityön jumalasta, jotka kuuluivat Tuatha Dé Dananniin eli jumalatar Danun kansaan. Muut kaksi olivat Luchta ja Creidhne. Goibhniu oli jumalten seppä, ja merkittävin käsityön jumalista. Kaikki kolme jumalaa kutsuttiin takomaan aseita, kun Tuatha Dé Danann valmistautui Magh Tuiredhin toiseen taisteluun, taisteluun fomoreita vastaan. Jokainen jumala valmisti aseiden tietyt osat, ja Goibhniu vastasi keihäiden kärjistä ja miekkojen teristä. Goibhniun valmistamat aseet osuivat aina kohteeseensa, ja niiden isku oli joka kerralla tappava.^[1] Goibhniu surmasi fomorivakooja Ruadanin, mutta haavoittui pahasti taistelussa fomoreja vastaan, ja lääkintätaidon jumalan Dian Cechtin piti palauttaa hänen terveytensä nuoruuden lähteessä^[2][3].

Goibhniulla oli myös toinen rooli, tuonpuoleisen maailman pitojen isäntä. Näissä pidoissa jumala tarjoili erityistä olutta, jota juoneista tuli kuolemattomia.^[1][2]

Goibhniun nimi on johdettu sanasta goban, seppä. Walesissa jumalan nimi oli Govannon. Maanviljelijät tarvitsivat hänen apuaan auran vannasten puhdistuksessa.^[2]

1. ↑ ^{a b} Green 1997, s. 106
2. ↑ ^{a b c} Lurker 1987, s. 69
3. ↑ Cotterell 1996, s. 201