Flak-torni

Flak-tornit (saks: Flaktürme) olivat Natsi-Saksan käyttämiä suuria ilmapuolustustorneja, joita rakennettiin suurkaupunkeihin torjumaan liittoutuneiden pommikoneita toisessa maailmansodassa. Tornit korvasivat korkeiden maastokohteiden puutetta ilmatorjunta-aseiden sijoittelussa. Nimensä ne saivat 128 millimetrin Flak 40 -ilmapuolustuskanuunoista (saks. Flugabwehrkanone), jotka olivat Saksan tärkeimmät ilmatorjuntatykit pommituslentoja vastaan.^[1]

RAF:n ensimmäisten Berliiniin kohdistuneiden pommitusten jälkeen 1940 Hitler antoi rakentaa Berliinin keskustaan kolme massiivista Flak-tornia. Niitä rakennettiin myös Hampuriin (2 kpl), Wieniin (3 kpl) sekä Stuttgartiin ja Hampuriin. Pienempiä torneja tehtiin muuallekin, kuten Angersiin Ranskassa ja Helgolandiin Saksassa. Tornit olivat samalla väestönsuojia, joihin mahtui tuhansia ihmisiä.^[1]

1. ↑ ^{a b} Numminen, Pekka: Natsien kuolemanlinnakkeet olivat niin vahvoja, että edes ”Stalinin leka” ei mahtanut niille mitään – nyt niissä asuu puluja ja kaloja Iltalehti. 1.11.2020.